Ikämiehet elävät ajassaan

 

Vapaa­eh­tois­ta maan­puo­lus­tus­kou­lu­tus­ta tuke­van Ikä­mies­suo­je­lus­kun­nan sää­tiön tou­ko­kuun 16. päi­vän juh­lal­li­suuk­sien pää­tee­moi­na oli­vat kyber­tur­val­li­suus ja 16.5.1918 aika­lais­ten sil­min.

Ikämiessuojeluskunnan perinnetilaisuus

Perin­ne­ti­lai­suu­den juh­la­ti­la­na toi­mi hotel­li Klaus K, jos­sa alku­pe­räi­set Ikä­mies­suo­je­lus­kun­nan jäse­net kokoon­tui­vat aikoi­naan.

Ikä­mies­suo­je­lus­kun­nan sää­tiön juh­lal­li­suu­det oli­vat tänä vuon­na eri­tyi­sen näyt­tä­vät ja piti­vät sisäl­lään moni­puo­li­sen perin­ne­ti­lai­suu­den ja sota­his­to­rial­li­sen semi­naa­rin. Juh­la­van päi­vän taus­tal­la oli se, että Ikä­mies­suo­je­lus­kun­nan perus­ta­mi­ses­ta tulee tänä vuon­na kulu­neek­si 100 vuot­ta.

His­to­ria ja tule­vai­suus läs­nä perin­ne­ti­lai­suu­des­sa

Perin­ne­ti­lai­suus vie­tet­tiin Hotel­li Klaus K:ssa, jos­sa alku­pe­räi­set Ikä­mies­suo­je­lus­kun­nan jäse­net kokoon­tui­vat aikoi­naan.

Ennen lou­nas­ta kuul­tiin pro­fes­so­ri Jar­no Limnél­lin esi­tel­mä kyber­tur­val­li­suu­des­ta, jos­sa käsi­tel­tiin aihet­ta kol­mes­ta näkö­kul­mas­ta. Yhtääl­tä Limnéll näki kybe­ryh­kat yllä­tyk­sel­li­si­nä uhki­na, jois­sa perin­teis­ten tur­val­li­suuk­sien raja-aidat hämär­ty­vät. Toi­saal­ta uusin infor­maa­tio­tek­no­lo­gia nos­taa esiin eet­ti­siä kysy­myk­siä, kuten mitä pää­tök­siä teko­ä­ly voi teh­dä ja mit­kä toi­min­not tulee raja­ta digi­ta­li­soin­nin ulko­puo­lel­le. Limnél­lin kol­mas näkö­kul­ma pai­not­tui datan ja sen omis­ta­juu­den roo­liin tule­vai­suut­tam­me ohjaa­vi­na voi­mi­na.

Ikä­mies­suo­je­lus­kun­nan sää­tiö tulee tule­vai­suu­des­sa suun­taa­maan tuke­aan pain­opis­tei­ses­ti kyber­tur­val­li­suus­kou­lu­tuk­seen.

Juh­las­sa kuul­tiin myös pit­kään kadok­sis­sa ollut Ikä­mies­ten mars­si ensim­mäis­tä ker­taa 70 vuo­teen.

– Ikä­mies­ten mars­si löy­tyi muu­ta­ma vuo­si Ikä­mies­suo­je­lus­kun­nan his­to­rian kir­joit­ta­mi­sen jäl­keen mat­ka­lau­kus­ta, jota oli etsit­ty jo vuo­sia, Ikä­mies­suo­je­lus­kun­nan sää­tiön puheen­joh­ta­ja Ris­to Sink­ko­nen ker­toi juh­la­vie­rail­le.

Enti­nen kaar­tin soit­to­kun­nan kapel­li­mes­ta­ri Rai­ne Ampu­ja puo­les­taan teki sää­tiön pyyn­nös­tä Heik­ki Kle­me­tin aikoi­naan sävel­tä­mäs­tä mars­sis­ta sovi­tuk­sen puhal­li­nor­kes­te­ril­le.

16.5. 1918 ladat­tiin täy­teen mer­ki­tyk­siä

Sää­tiön ja Suo­men sota­his­to­rial­li­sen seu­ran yhteis­työ­nä toteut­ta­ma semi­naa­ri kerä­si yhteen asian­tun­te­vat esi­tel­möit­si­jät ja kuu­li­jat. Semi­naa­rin ava­si pro­fes­so­ri Lau­ra Kol­be, joka näki Suo­men poliit­ti­sen his­to­rian ken­ties mer­kit­tä­väm­pä­nä mani­fes­taa­tio­na sen, miten Man­ner­heim luo­vut­ti val­lan senaa­til­le 16.5. Hel­sin­gis­sä jär­jes­te­tyn paraa­tin yhtey­des­sä, jon­ka voi perus­tel­lus­ti tul­ki­ta sine­töi­neen val­tio­val­lan ja puo­lus­tus­voi­mien väli­sen yhtey­den.

Pro­fes­so­ri Tou­ko Per­ko puo­les­taan nos­ti esil­le vuo­des­ta 1918 kes­kus­tel­taes­sa ken­ties har­vem­min esil­le nouse­van näkö­kul­man Man­ner­hei­min ja Rüdi­ger von der Goltzin jän­nit­tei­sis­tä väleis­tä. Asi­aa tun­te­ma­ton ei vält­tä­mät­tä ensi aja­tuk­sel­ta poh­ti­si asi­aa näin, kos­ka molem­pien näh­tiin ole­van samal­la puo­lel­la.

Semi­naa­rin lop­pu­puo­lel­la puhu­neet dosent­ti Aapo Rose­lius ja FT Kari Selén ava­si­vat näkö­kul­mia 16.5.1918 muis­ta­mi­seen. Voi­ton­pa­raa­tin jäl­keen kan­sa­lai­sil­la kaut­ta Suo­men ilme­ni tar­ve muis­taa ja raken­taa muis­to päät­ty­nees­tä sodas­ta, jos­ta kon­kreet­ti­se­na esi­merk­ki­nä oli­vat Rose­liuk­sen mukaan mm. lukui­sat muis­to­merk­ki­ko­mi­teat, jois­sa kan­sa­lai­set otti­vat muis­ton vaa­li­mi­sen ja raken­ta­mi­sen omiin käsiin­sä. Selén käsit­te­li esi­tel­mäs­sään Man­ner­hei­min vapaus­so­taa kos­ke­nut­ta reto­riik­kaa ja sen muu­tos­ta. Man­ner­hei­min puheet kään­tyi­vät myö­hem­min sodan­ai­kai­ses­ta reto­rii­kas­ta koh­ti kan­sal­li­sen yhte­näi­syy­den tavoi­tet­ta, jos­sa tar­vit­tiin molem­pien osa­puol­ten ymmär­tä­mis­tä.

Alla päi­vän kuva­ka­val­ka­dia.

Sotaveteraani Olli Vuorio

Syys­kuus­sa 100 vuot­ta täyttävä Olli Vuo­rio (vas.) oli tilai­suu­den kun­nia­vie­ras. Hän kuu­lui aika­naan Ikämiessuojeluskuntaan. Vie­res­sä Ikä­mies­suo­je­lus­kun­nan sää­tiön puheen­joh­ta­ja Ris­to Sink­ko­nen

Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell

Perin­ne­ti­lai­suu­des­sa esi­tel­möi­nyt pro­fes­so­ri Jar­no Limnéll kai­pa­si Suo­meen vah­vem­paa koko­nais­val­tais­ta kyber­tur­val­li­suu­den joh­ta­mis­ta.

Etelä-Suomen maanpuolustussoittokunta

MPK Ete­lä-Suo­men maan­puo­lus­tus­soit­to­kun­ta esit­ti kapel­li­mes­ta­ri Hei­no Kois­ti­sen joh­dol­la Ikä­mies­ten mars­sin (säv. Heik­ki Kle­met­ti, sov. Rai­ne Ampu­ja).

Tietokirjailija Helena Pilke

Perin­ne­ti­lai­suu­den juon­si FT Hele­na Pil­ke.

Professori Laura Kolbe

Pro­fes­so­ri Lau­ra Kol­ben esi­tel­mä ker­toi, että 16.5. 1918 oli Hel­sin­gis­sä mer­kit­tä­vä päi­vä, joka piti sisäl­lään niin mur­rok­sia kuin jat­ku­moi­ta­kin.

Filosofian tohtori Kari Selén

Semi­naa­rin ideoi­nut FT Kari Selén esi­tel­möi Man­ner­hei­min vapaus­so­taa kos­ke­vas­ta reto­rii­kas­ta ja sen muu­tok­ses­ta.